"Sonnex ja Farmer köyttivät 23-vuotiaat ranskalaisnuoret ja alkoivat kiduttaa näitä saadakseen haltuunsa pankkikorttien tunnusluvut.
Fereziä puukotettiin kahden tunnin aikana 50 kertaa ja Bonomoa 194 kertaa. Iskut osuivat kaikkialle päähän ja vartaloon."
(http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906049717327_ul.shtml)
Aihe tuntui pahalta, mutten aikonut vaivautua kirjoittamaan siitä. Mutta tämä sai: " - Heitä kohdeltiin kuin eläimiä. Verta oli joka puolella, tutkintaa johtanut poliisipäällikkö Mick Duthie kuvailee veritekoa."
Siis mitä? "Heitä kohdeltiin kuin eläimiä." Jos jollekulle ei auennut, lukekoon eteenpäin, muut voivat lopettaa lukemisen, seuraa muutaman rivin ihmetys.
Mitä poliisipäällikkö tarkoitti sanoessaan että heitä kohdeltiin kuin eläimiä? Puhuiko hän eläinten oikeuksien puolesta, totesiko eläinten olevan yleisesti hyväksyttävästi riistettäviä vai jotakin muuta?
En ymmärrä tätä. Enkä ymmärrä tuota.
En enää edes yritä ymmärtää.
torstai 4. kesäkuuta 2009
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
Sairas vapaus
Nainen raiskattiin Tampereella viime perjantai-lauantai -välisenä yönä (http://www.iltalehti.fi/tampere/200902149088237_te.shtml).
Yhteiskuntamme antama vapaus joihinkin asioihin, antaa se myös vapauden muiden satuttamiseen ja muiden elämän tuhoamiseen. En tiedä kuinka tällaiseen tekoon pitäisi suhtautua tai kuinka sitä pitäisi käsitellä. Se painaa minuun joka kerta syvän surun jäljen.
Mediassa kauhistellaan, tuodaan julki tilastoja ja mietitään mielenterveyspolitiikkaa. Mutta entä uhri? Hänen elämänsä on muuttunut ainiaaksi.
Minulla on tarve auttaa, mutta yritän pidättäytyä siitä ja hoitaa itseni ensin niin vahvaksi että koen minulta riittävän muillekin annettavaa.
Tommy Tabermann on ehdottanut että kouluissa opetettaisiin rakkautta ja rakastamista. Idea on mainio, yhteiskuntamme kaipaa rakkautta ja lämpöä. Se mitä maailma on, on meistä kiinni. Vaikka ajatus saattaa kuulostaa utopialta, mitä sen ei pitäisi olla, vain me voimme luoda maailmasta sellaisen kuin haluamme. Minä en halua elää tällaisessa maailmassa. Haluan elää maailmassa jossa saa rakastaa ja tuntea rakkautta.
En ymmärrä tätä. Enkä ymmärrä tuota.
En enää edes yritä ymmärtää.
Jos olet joutunut raiskauksen uhriksi, hae apua. Apua tarjoaa Tukinainen osoitteessa www.tukinainen.fi. On tärkeää hakea apua, ja vaikka se voi olla vaikeaa, hae sitä. Me olemme toisiamme varten.
Yhteiskuntamme antama vapaus joihinkin asioihin, antaa se myös vapauden muiden satuttamiseen ja muiden elämän tuhoamiseen. En tiedä kuinka tällaiseen tekoon pitäisi suhtautua tai kuinka sitä pitäisi käsitellä. Se painaa minuun joka kerta syvän surun jäljen.
Mediassa kauhistellaan, tuodaan julki tilastoja ja mietitään mielenterveyspolitiikkaa. Mutta entä uhri? Hänen elämänsä on muuttunut ainiaaksi.
Minulla on tarve auttaa, mutta yritän pidättäytyä siitä ja hoitaa itseni ensin niin vahvaksi että koen minulta riittävän muillekin annettavaa.
Tommy Tabermann on ehdottanut että kouluissa opetettaisiin rakkautta ja rakastamista. Idea on mainio, yhteiskuntamme kaipaa rakkautta ja lämpöä. Se mitä maailma on, on meistä kiinni. Vaikka ajatus saattaa kuulostaa utopialta, mitä sen ei pitäisi olla, vain me voimme luoda maailmasta sellaisen kuin haluamme. Minä en halua elää tällaisessa maailmassa. Haluan elää maailmassa jossa saa rakastaa ja tuntea rakkautta.
En ymmärrä tätä. Enkä ymmärrä tuota.
En enää edes yritä ymmärtää.
Jos olet joutunut raiskauksen uhriksi, hae apua. Apua tarjoaa Tukinainen osoitteessa www.tukinainen.fi. On tärkeää hakea apua, ja vaikka se voi olla vaikeaa, hae sitä. Me olemme toisiamme varten.
perjantai 23. tammikuuta 2009
Armeija - maanpäällinen helvetti
"Kuin syöpäpotilas" - ensimmäinen ajatus joka minulla oli kun näin itseni peilistä tukan leikkaamisen jälkeen kasarmin vessassa.
Minulle kehuttiin etukäteen kuinka armeijassa kuntoni nousee, tutustun uusiin ihmisiin, tulen mieheksi, isänmaalli... Osa asioista on totta, osa ei ja osasta voidaan kiistellä. Mutta se on varmaa että armeija on paha paikka jokaiselle ihmiselle.
Tässä tornilaitoksessa sain tuntea mitä on kylmyys. Sain tuntea mitä on kun ihmiselle huudetaan päin naamaa. Sain tuntea kuinka toisista on mukavaa pelottaa muita ihmisiä ja komennella heitä.
Miesten koulu.
Mikä siellä on tärkein päämäärä?
Hyvä kunto? Ei.
Päättäväisyys? Ei.
Isänmaallisuus? Ei.
Arvojen turvaaminen? Ei.
Tappaminen.
Tappokoulu.
En ymmärrä tätä. Enkä ymmärrä tuota.
En enää edes yritä ymmärtää.
Suosittelen kaikkia valitsemaan armeijan sijasta jonkin muun vaihtoehdon esimerkiksi siviilipalveluksen. Armeijan käyneitä ohjaan tutustumaan reservikieltäytymiseen Aseistakieltäytyjäliiton sivuilla http://akl-web.fi/reservi. Reservikieltäytyjät vapautetaan asepalveluksesta pienen lisäpalveluksen suoritettuaan. Reservikieltäytyminen ei ole yleisesti kovinkaan tunnettu vaihtoehto, mutta jos kieltäytyminen asepalveluksesta reserviin siirtymisen jälkeen kiinnostaa, käy AKL:n sivuilla ja tutustu.
Minulle kehuttiin etukäteen kuinka armeijassa kuntoni nousee, tutustun uusiin ihmisiin, tulen mieheksi, isänmaalli... Osa asioista on totta, osa ei ja osasta voidaan kiistellä. Mutta se on varmaa että armeija on paha paikka jokaiselle ihmiselle.
Tässä tornilaitoksessa sain tuntea mitä on kylmyys. Sain tuntea mitä on kun ihmiselle huudetaan päin naamaa. Sain tuntea kuinka toisista on mukavaa pelottaa muita ihmisiä ja komennella heitä.
Miesten koulu.
Mikä siellä on tärkein päämäärä?
Hyvä kunto? Ei.
Päättäväisyys? Ei.
Isänmaallisuus? Ei.
Arvojen turvaaminen? Ei.
Tappaminen.
Tappokoulu.
En ymmärrä tätä. Enkä ymmärrä tuota.
En enää edes yritä ymmärtää.
Suosittelen kaikkia valitsemaan armeijan sijasta jonkin muun vaihtoehdon esimerkiksi siviilipalveluksen. Armeijan käyneitä ohjaan tutustumaan reservikieltäytymiseen Aseistakieltäytyjäliiton sivuilla http://akl-web.fi/reservi. Reservikieltäytyjät vapautetaan asepalveluksesta pienen lisäpalveluksen suoritettuaan. Reservikieltäytyminen ei ole yleisesti kovinkaan tunnettu vaihtoehto, mutta jos kieltäytyminen asepalveluksesta reserviin siirtymisen jälkeen kiinnostaa, käy AKL:n sivuilla ja tutustu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
